Prem Rawatin puheiden suomennoksia

Sydämen uutisia

2008-05-27T00:15:00.000-07:00

MILLOIN KEVÄT SAAPUU

Kevät on saapunut. Kädenvääntö on käynnissä. Toisaalta talvi ei halua hellittää otettaan, toisaalta kevään lämpö pyrkii esiin. Tätä kilpaa käydään taivaalla, pilvissä, salamoissa, sateenkaarissa, auringon paisteessa. Maan pinnalla nousee uusia pieniä versoja. Ne ovat varsin herkkiä. Edellisenä syksynä ne taistelivat "selviytyäkseen talvesta, meidän täytyy pudottaa lehtemme". Niin sitten tapahtuikin. Panoksena oli "Kun kesä jälleen palaa, kun se saapuu, saamme jälleen kasvattaa lehtemme ja olla jälleen kerran kokonaisia."

Nyt valmistaudutaan ja pienikin pilkahdus kesästä saa ne työntämään versonsa esiin. Valmiina täyttämään lupaustaan olla kokonainen - täydellinen. Kysymykseni sinulle on: oletko valmis elämäsi kevääseen? Mikäli olet, on minulla sinulle varsin hyviä uutisia: Keväy on todella tullut. Kukoista! Nyt ei ole aika järkeillä, kysellä, väitellä, onko kevät todella täällä vai ei. Ei ole myöskään aika jahkailla siitä, että kun ne kuitenkin jälleen pitää pudottaa miksi siis vaivautua. Tiedätkö, että jok'ikinen päivä, jonka elät, tulee kevät? niin tuska tulee myös. Mitä tuo tuska sanookaan sinulle? "Hei, eikö me ollakkin olleet hieman epätietoisia viimeaikoina? Herää." Kun tuska tulee, ihmiset ajattelevat. Hei tarkastellaanpa tätä. Analysoidaan tilannetta. Ei tuska ole tuota varten. Rattaiden natina sisällämme tarkoittaa, ettei siellä ole kaikki hyvin.

Ihmisenä, sinulla on rytmi, joka sanoo."Liiku. Marssi. Mene. Liiku. Marssi. Mene." Ymmärrä kuolemattomuutesi ja inspiroidu liikkumaan, ei pysähtymään. Ymmärrä myös, että sinusta osa on kuolematonta. Olet kuin kerrosleipä. Osa itseäsi,johon olet kiinnittänyt paljon huomiota, on väärä pala leipää. Sinun olisi pitänyt kiinnittää huomiosi siihen toiseen puoleen, sillä muuten se häviää. Se on sen luonne. Älä anna sen pelottaa sinua vaan anna sen innostaa itsesi keskittymään siihen toiseen, todella mehukkaaseen puoleen. Innostuksen tuohon löydät sydämestäsi. Sisimmässäsi rummuttaa rumpu, joka rummuttaa tietämistä, ymmärrystä, tanssia ymmärryksen rytmiin. "Ymmärrä lahja, jonka olen saanut. Ymmärrä tarpeesi kukkia. "Kauneus on siinä, että kevät tulee. Kun katson noiden hentojen vihreiden versojen esiintuloa. Sanon itselleni "Anna mennä vaan. Tee se. Älä pelkää. Älä käänny pois sydämestäsi vaikka tänään ei olekkaan lämmin päivä. Kuinka tahansa KYLMÄ VIIMA NYT PUHALTAAKAAN, SE HÄVIÄÄ KEVÄÄN LÄMMÖLLE.

Sinulle siis, kuinka tiukka ote tietämättömyydellä onkaan se häviää, sillä sisälläsi oleva etsijä on vahvempi, kuin kaikki maailman kysymykset ja sekaannukset yhdessä. Se on sisäisen voiman määrä. Se on kaunein voima - etsiminen. Mikäli ihminen etsii, sanon "Hienoa, mikäli etsintäsi on aitoa löydät sen, joka tyydyttää kysymyksesi." Sitä kutsutaan janoksi, janoinen ja vesi. Sillä niin kauan kuin on kaipaavia, siksi että on kaipaavia, löytyy myös vettä sammuttamaan tuon janon.

Jotkut tekevät paljon löytääkseen tuon veden. Ja se kyllä löytyy, sillä vesi, jota etsit kumpuaa sisimmästäsi. Sinun ei tarvitse mennä mihinkään tiettyyn paikkaan. Sinun ei tarvitse etsiä keidasta, lähdettä, kaivoa tai seurata lintuja. Missä sitten oletkin, tässä erämaassa, jokainen hengenvetosi pumppuaa raikasta vettä tyydyttämään janosi, jokaisena päivänä ja jokaisena yönä.Katso sydämeesi niin löydät olemassaolosi perustan. Katso sisimpääsi josta löydät raikkaimman veden. Katso sisimpääsi, josta löydät vastaukset kysymyksiisi, joita et ole edes vielä esittänyt. Puhun myötätunnosta, intohimosta tässä olemassa olossasi ja sen tuolla puolen. Uskomattomin energia, joka loi auringon, kuun ja maan - kaikki tuon tomusta. Loi kaiken ei-mistään. Luoda tämä maa kattoineen, joka ei tarvitse minkäänlaisia kannattimia, uskomattomia materiaaleja - matoksi - eläviä, kauniita - jatkuvasti uusiutuvia. Luoda tuo uskomaton valaistus, mikä aikaasaa äärettömät varjot. Lúoda valot, sanoinkuvaamattomat - kuun - pilvet -tähdet - kaiken tuon. Sitten sinä - kykenet todistamaan kaiken tuon - et vaan näkemään vaan myös ihailemaan. Saada aikaan päivät , eikä koskaan kahta samanlaista - tämä jos mikä on taito. Luoda lumihiutaleet, puut - eikä kahta toisensa kaltaista. Tehdä ihmiset - eikä ketään aivan samanlaista.

Kun sataa kaatamalla, muista silloin tuo hienous, jonka olet saanut. Muista kaikki mahdollisuutesi. Muista olevasi osa tuota kaikkea. Et ole mikään abstrakti, ei- minkään arvoinen, sattuma, joka vain tapahtui. Yksikään hiekanjyvä, lehti, lumihiutale, ei yksikään sadepisara ole poissa paikaltaan. Mikäli hyväksyt tämän, täytyy sinun myös hyväksyä ettet itsekkään ole väärässä paikassa. Näe ja ymmärrä tosiasiat, ne ovat kauniimmat, kuin mikään kuvittelemasi. Kun siis kevät saapuu, joka päivä elämääsi - älä silloin epäröi - vaan kukoista.

Käännös Inspire lehden artikkelista
http://tprf.org
http://maharaji.net
http://contactinfo.net
www.mahdollisuus.info

Se on kaikki suhteellista

2008-05-09T09:50:00.000-07:00

Ihmiset puhuvat "Itämaisesta ajattelusta" ja "Läntisestä ajattelusta". Miksi jaamme maailmaa? Maapallo on pyöreä ja se pyörii ympäri ja ympäri.

Puhun universaalista asiasta! Totta on, että olemme kaikki ihmisiä. Olemme rakentaneet nämä kuoret ympärillemme, mutta ne eivät ole todellisia. Ei ole Itää eikä Länttä. Älä tutki ainoastaan kasvoja ja ihonväriä. Erilaiset kasvomme ovat, kuin kukkia puutarhassa. Mikäli ne olisivat kaikki samanvärisiä, olisi tilanne varsin yksitoikkoinen. Kaikki eri värit - pinkit, vihreät, punaiset, keltaiset ja ruskeat - kaikki nämä tekevät puutarhasta kauniin.

Me vain katsomme kasvoja ja sanomme "olet erilainen". On ihmisiä, jotka rakastavat Itää ja vihaavat Länttä tai sitten rakastavat Länttä ja vihaavat Itää. Tilanne vain suurenee ja suurenee vaikka sen pitäisi vähentyä ja vähentyä. Voimme kaikki auttaa toisiamme. Uskonnon, uskomustemme tai ajatustemme ei pitäisi erottaa meitä. Mikäli haluamme noudattaa traditioita niin meidän tulisi kyetä tekemään niin. Mitä kaikki tarvitsemme ja haluamme on hieman liikkumatilaa.

En henkilökohtaisesti pidä jakamisista. Ihmiset ovat ihmisiä - ihan jokainen. Olemme ihmisiä - me emme ole Kiinalaisia tai USA:laisia vaan Luojan luomia. Meidän tulisi olla ylpeitä siitä, että olemme elossa, että olemme ihmisiä. Meidät tulisi kouluttaa sietämään toisiamme paremmin. Sillä elämmehän kaikki samalla planeetalla. Tiedäthän, mikäli asut saman katon alla muiden kanssa, tulee sinun kyetä tulemaan toimeen heidän kanssaan. No mutta mehän asumme samassa talossa. Sitä kutsutaan Maa Planeetaksi. Täällä se on. Ja se on todella vain yksi kappale.

Mikäli et pidä talostasi, voit muuttaa pois. Mutta mihin muuttaisit Maapallolta? Marssiinko vai? Kiehuisit ja paleltuisit, paistuisit ja paleltuisit - kuten TV ateria. Tässä talossa kuitenkin kaikki asumme. Sen sijaan voisimme tehdä siitä siedettävämmän. Kun sataa, olipa se sitten erämaassa, Intiassa tai Afrikassa, kyse on samasta sateesta, joka saa kukat kukkimaan ihan samalla tavalla. Emme ole niin erilaisia. Päivän päätteeksi, emme todellakaan ole. Ja se, mitä olemme ei todellakaan ole mitään pahaa vaan hyvää. Todella hyvää.

Joku, jonka luona vierailin, niin hänellä oli stikkeri jääkaapin ovessa, jossa luki "Hymyile", ja kysymykseeni , miksi, he vastasivat "On mukava tulla muistutetuksi". Mukavaa, että joku muistuttaa meitä hymyilemään? Sinähän olet ihminen. Sitähän sinä teet. Kun asiat luistavat hienosti, niin teet sitä automaattisesti. Et silloin tarvitse muistutusta. Hymyilet luonnostasi. Kun sisälläsi kaikki on hyvin, hymy tulee luonnostaan.

Jotkut haluavat ympärivuotisen puutarhan, silloin he hankkivat keino nurmen, keino kukkia, keino puita saadakseen puutarhansa. Sitten he sanovat " Katso puutarhaani! Se on hieno, eikö vain? Se näyttää tältä ympäri vuoden, eikä minun tarvitse edes leikata nurmea." Ni-in, mutta missä ovat perhoset, missä mehiläiset? Missä on kukkien tuoksu? Puutarhasi saattaa näyttää hienolta, vaan ei se ole todella puutarha. Haluatko puutarhasi näyttävän hienolta, vaikkei se ole todellinen?

Ole todellinen - itseäsi varten. Älä elä epätodellista fantasiaa. Olet täällä turhan lyhyen ajan, jotta vain esität. Mikäli haluat lentää, niin lennä todella. Siksi, että voit tehdä niin. Ei sinun tarvitse esittää. Se ei kanna kovinkaan pitkälle. Etkä ole täällä kuitenkaan niin pitkään.

Monet nuoret ajattelevat elämänsä kestävän ja kestävän kovinkin pitkään. Kysy sellaiselta, joka on elänyt jo jonkin aikaa, kuinka nopeasti se on mennyt. Se on kaikki suhteellista. Muistatko, kun olit nuori? Istuit autossa vanhempiesi kanssa, ja 15 minuuttia tuntui kovin pitkältä ajalta. Nyt sanot, " Olemme jo perillä." Se on kaikki suhteellista.

Alat pikkuhiljaa arvostaa aikaa, kun sitä on jäljellä vähemmän ja vähemmän. Tuo ei ole kovinkaan viisasta. Ymmärrä ajan arvo nyt. Paras tapa arvostaa sitä, on tuntea täyttymystä niin paljon, kuin voit. Näin olet valloittanut ajan. Silloin olet ymmärtänyt sen, mitä sinulle on annettu - uskomattomin elämän lahja.

Prem Rawat
Inspire lehdestä

Suuri ihme

2008-05-02T22:59:00.000-07:00

Tarkoitukseni ei ole tuoda esille kaikkia maailman ongelmia, sillä niitä on aivan liian paljon. Mutta huolimatta kaikista ongelmista, kaikista vääryyksistä, on myös asioita, jotka ovat todella, todella hyviä. Huolimatta kaikesta rumuudesta, on myös jotain todella, todella kaunista. Huolimatta kaikista virheistä, on myös yksi asia, joka on täydellinen. Tuo täydellisyys, tuo kauneus on sinussa.

On ihmisiä, jotka haluavat tuoda esille kaikkia maailman ongelmia, ja olen tavallaan onnellinen, että he tekevät niin. Mielestäni pitäisi olla myös henkilöitä, jotka toisivat esille asioita, jotka ovat oikein, kauniita, sillä kaikesta huolimatta, tämä elämä on kaunista. Takerrumme kaikki joskus ongelmiimme,ideoihimme, käsityksiimme ja unohdamme näin kaiken sen mitä olemme saaneet. keitä olemme? Olemmeko ainoastaan yhdistelmä tapahtumista, joiden keskellä elämme? Olemmeko ainoastaan joukko ihmisiä, jotka heräävät aamuisin kaikkien velvollisuuksiensa keskelle "Tämä täytyy tehdä" "Tuonne pitää ehtiä"? Vai onko kenties muutakin, jotain sisimmässämme, joka pyrkii hymyilemään, olemaan kiitollinen, tuntemaan kiitollisuutta, tuntemaan riemua?

Puhun omasta kokemuksestani. Minullakin on velvollisuuksia. On hyviä päiviä ja on huonoja päiviä. Hyvinä päivinä haluan olla onnellinen. Haluan tuntea rauhaa. Haluan tuntea yhteyden itseeni. Sitten on noita huonoja päiviä. Mutta niidenkin keskellä haluan tuntea onnellisuutta. Kukaan ei pysty selittämään onnellisuutta. Tunnet vain mitä se on. Ei kyse ole nauramisesta, hymyilemisestä, tai siitä hetkestä päivää, jolloin vain olet onnellinen. Onnellisuus tulee siitä, että tunnet hyvää oloa. Ajattelemme onnellisuuden johtuvan jostain - lapsemme on valmistunut koulustaan, voitamme lotossa, saamme vihdoin palkankorotuksen. Kuvittelemme näiden johtavan onnellisuuteen.

On ainoastaan yksi henkilö, joka tekee sinut onnelliseksi. Tiedät kuitenkin varsin vähän tuosta henkilöstä. Eikö tuo ole outoa. Tunnet muita henkilöitä, ystäväsi, työtoverisi, sukulaisesi, - mutta erityisen heikosti itsesi - sen mikä todella olet. Ja kuitenkin juuri sinä olet tuo henkilö, joka tekee sinut onnelliseksi. Näet ihmisiä autoilemassa, heristelemässä sormiaan, puhumassa pikaistuksissa itsekseen. Jotenkin se kuvastaa elämän arvostuksen puuttumista. He vain haluavat päästä perille. Haluan sinun pysähtyvän hetkeksi miettimään ja ymmärtämään, että elämäsi on todella arvokasta. Et sinä ole vain numero tilastoissa ,vain nimi listalla. Olet paljon enemmän, kuin jos laskettaisiin yhteen kaikki hyväsi ja pahasi. Turhan monet ihmiset elävät pelossa. Sisimmässäsi on paikka, jossa ei ole pelkoa, jossa voit tuntea vapautta. Mikäli jonkun toisen pitää kertoa, että olet vapaa, niin silloin et todella ole sitä.

Meillä on kaavamme. onnellisuus ei ole kaava."Kun sinulla on tämä ja tämä vaan ei tuota, niin olet onnellinen." Joko tunnet onnellisuutta tai et. Tunnet riemua elämässäsi tai sitten et. Mitä sinä siis tunnet elämässäsi? Tämä elämä on näyttämö, jolla rauha tanssii, missä onnellisuus laulaa lauluasi. Tämä elämä sisältää lupauksen lupauksen jälkeen, lahjan lahjan jälkeen, kaikki vain sinulle.

Olen seurannut kevään saapumista. Voi miten mukava onkaan seurata kevään saapumista. Näen toimistoni ikkunasta erään puun. Talvella se pudottaa lehtensä viimeistä myöten ja silloin runko paistaa paljaana. Ja takuuvarmasti, kun kevät alkaa koittaa, ei tuo puu hukkaa päivääkään. Se alkaa työntää silmuja silmujen jälkeen. Tätä kutsun omistautumiseksi. Tätä kutsun elämäksi. Tätä kutsun "suureksi ihmeeksi". Mikäli tuo puu olisi ihminen, se sanoisi "Miksi oikeastaan teen näin, talvi tulee väistämättä ja joudun taas pudottamaan lehteni, miksen siis anna olla ja jää tähän talvilepoon - ja unohtaisin koko kevään."

Ei siinä ole mitään logiikkaa, vaan jotain logiikan tuolla puolen. Rakkaus ei ole loogista. Nuo pienet silmut odottavat ja odottavat. Eivät ne kykene ennustamaan säätä. Eivät ne ajattele: "Nyt on pari lämmintä päivää, mutta sitten tulee taas sade, joten on kai paras odottaa." Ei. Tämä ei ole niitä varten. Vaan. "Hei nyt on lämmintä, kevät on tullut, puhjetaan lehteen." Ja niin nuo herkät versot alkavat kasvaa, kestäen muutaman viileän, sateisen päivän, mutta kurkoittaen silti kohti kevättä. Niissä on sisäinen voima, joka on voimakkaampaa. Ja tuo näytelmä käydään tuhansissa puissa joka kevät, Sinun kevääsi on saapunut. On aika kurottaa sisimpään. Sallia toivon hyvyydestä pilkistää elämääsi. Nähdä hyvää, ymmärtää hyvää, jotta jälleen tunnistaisit, jotta jälleen kerran sanoisit kyllä sille, jonka olet niin pitkään kieltänyt - itsesi.

Käännös Prem Rawat:in tekstistä
Inspire lehdestä

Voitko muuttaa elämäsi tarinan?

2007-03-24T13:06:00.000-07:00

Olemme täällä.

Jotenkin tuo kaikki tapahtui. On tämä kaunis planeetta - aivan mahtava. Sininen väri siinä on aivan loistava. Joet - miten ne virtaavat, mikä solina niistä lähtee, miten aurinko kimmeltelee niissä ja luo kaikki väreet. Kaikki vihreät lehdet - ja niiden värien vaihtelu syksyisin, ja jokaisen lehden väreily tuulessa. Aivan uskomatonta. Erämaat - kaikki tuo hiekka ja kaikki kivi muodostelmat.

Ja sitten sinä - joka voit arvostaa ja ihailla tuota kaikkea. Maapallo, joka viileni juuri riittävästi, jotta voisit olla olemassa, ja elää siellä. Kaikki vaihtelut. Vuodenajat - talvi ja talven taittuminen ja kevään tulo, jotta elämä voi taas alkaa kukoistaa.

Sinut on laitettu tälle maapallolle. Et tule elämään miljoonia vuosia. Tämä tarina, joka avautuu lähes olemattomasta. Ensin avautuu yksi sitten seuraava ja vielä seuraava. Se suorittaa oman tanssinsa avautuessaan ja sitten taas kietoutuu takaisin tuohon ei-mihinkään. Tuosta ei-mistään avautuu tarinasi ja kestää hetken - kietoutuen jälleen tuohon ei-mihinkään, se on sinun olemassa olosi , sinun elämäsi. Ei kenenkään toisen tarina, ei kenenkään toisen suunnittelema tarinasi vaan sinun tarinasi, itsellesi suunnittelema.

Jotkut ihmiset sanovat: "Kohtalosi on ennalta kirjoitettu, kaikki, mitä tarinasi sivuille on kirjoitettu, on jo etukäteen sinne kirjoitettu." Joten, miksi siis rukoilla? Kenen mieltä yrität muuttaa? Ja mikäli uskot rukouksesi muuttavan jotain, on sinun myos muutettava tarinasi tuosta kohtalosta. Ei sitä ole etukateen kirjoitettu; siihen voidaan vaikuttaa.

Toiset ihmiset taas sanovat:"Minä - itse olen vastuussa tapahtumista. Minä kirjoitan tarinani." Entäpä onnellinen "kirjailija"? Totta on, etta kaikki mitä tapahtuu on kohtaloa, mutta entäpä, jos nuo sivut olisivatkin tyhjät. Paperin syöttö olisi automaattista, mutta sinä kirjoittaisit tarinasi niille. Minkälaisen tarinan haluaisit kirjoittaa? Minkalaisen tarinan tekisit? Tulisiko se sisältämään kärsimystä, tuskaa ja vihaa ja kaikkia noita asioita, joita et kykene saavuttamaan? Vai tulisiko siitä todella mielenkiintoinen tarina? Varsinainen seikkailu?

Suurin seikkailu ei olisi Everest vuoren huipulle kiipeäminen, sillä sehan on jo tehty. Suurin seikkailu, jonka voit elämässäsi suorittaa on löytää itsesi. Tuo tarina on hauska. Se on herkullinen, ja se on suurin mysteeri. Et ole koskaan itsestäsi kaukana, et ole. Lähinnä, mitä ketään koskaan voit olla - olet sinä itse, etkä kuitenkaan tunne itseäsi. Tunnet kaikki muut, ja kuitenkin, mitä sinun tulee löytää on - itsesi.

Tässä vasta on seikkailu - tämä on Lohikäärmeiden maa. Eivätkä nämä lohikäärmeet ole mitään kuviteltuja. Ne on todella olemassa. Jollet tässä seikkailussa kesytä lohikäärmeitä, ne syövät sinut. Ja jos taas kykenet kesyttämään tuon lohikäärmeen, pääset lentämään sen selässä mihin vain haluatkin mennä.

Tässä tarinassa on myös miekkoja, ja sitten on tuo yksi miekka, jolla on uskomattomia voimia - ja tuo on selkeyden miekka. Jokaisella on sellainen, mutta he pelkäävät sitä. Eivät he lohikäärmettä pelkää. Ja sitä taas tulisi pelätä, sillä tuolla lohikäärmeellä on ainoastaan yksi asia mielessä - ruoka. Ja ellet ole varuillasi, menetät jotkin arvokkaimmista omaisuuksistasi.

Sinä olet tämän tarinan suojelija, sinä olet tuo ritari. Sinä omistat selkeyden mahtavan miekan, joka korjaa kaiken, muttet uskalla käyttää sitä.

Alkaako tämä tarina syntymästäsi, ja saa onnellisen lopun? Ei, tätä tarinaa esitetään jokaisena elämäsi päivänä. Saatat saada jokaiselle päivälle onnellisen lopun, saatat voittaa joka päivä. Kykenetko muuttamaan tämän tarinan? Siinäpä vasta miljoonan taalan kysymys. Monet sanovat sinulle :"Ei. Et kykene siihen." Minä taas sanon :"Kyllä" voit muuttaa tarinasi. Tietysti kykenet siihen. Eikä vaan että sanon, vaan olen nähnyt sen tapahtuvan. Jopa kaikista surkeimpana päivänä, sisälläsi on rauhan paikka, jota voit koskettaa, ja näin muuttaa tarinasi.

Mikäli valitset sen, että muutat tarinasi, olen täällä auttamassa sinua ja voin auttaa. Olen auttanut monia ihmisiä. Tärkeintä tietysti on että on toivoa. Jos ymmärrät, että voit muuttaa tarinasi, on uskomaton määrä toivoa - toivoa, että voit kokea täyttymystä jokaisena elämäsi päivänä. Ja tuollainen toivo on tosi mukava tietää. Eikä vaan toivoa, vaan myös työvälineitä toteuttaa tuo muutos.

Prem Rawat
kuvat ja teksti Inspire lehdesta

Enemman kuin onnistuminen

2006-12-11T16:17:00.000-08:00

Jokainen meistä arvio päiviään, kuukausiaan, itseasiassa koko elämäänsä saavutuksillaan. "Oliko tuo hyvä päivä?" Ja ihmiset sanovat: "Sain aikaan tuon. Olin tuolla. Menin sinne. Menin tänne, jaa- kyllä se oli hyvä päivä." Tai " Ei, minulla oli ongelmia. Rengas meni rikki autostani, auto hajosi, tuo meni pieleen ja tämä meni pieleen. Joten ei, ei tämä ollut hyvä päivä."

Mikä on todella tärkeää? Oliko päivä siksi surkea, että autosta hajosi rengas? Olen kyllä samaa mieltä kanssasi, jotta tuo tuo mukanaan epämukavuuksia. Ihmisten elämässä tapahtuu asioita, ja he sanovat. "Olen hukassa! Olen tuhoon tuomittu!"

Haluan tuoda esille, että elämässäsi tapahtuu jotain tärkeämpääkin kuin saavutustesi ja epäonnistumisiesi summa. Mitä sitten? Jotain todella perustavaa, yksinkertaista. Ja se on, että hengität sisään ja ulos.

Tämä on suurin ihme, minkä tulet koskaan todistamaan. Mikään ihme elämässäsi, ei tule koskaan ylittämään hengityksesi ihmettä. Elämäsi vaikeinakin hetkinä, se on kanssasi. Se ei koskaan arvostele sinua. Jokainen hengitys tuo mukanaan mahdollisuuden kokoea täyttymystä. Jokainen hengitys tuo mukanaan mahdollisuuden kokea rauhaa.

Tiedän, että jokaisella on ajatuksensa siitä, mitä rauha on. Kun ihmiset kuulevat sanan rauha, he ajattelevat maailman rauhaa - ei enää sotia. Katso asiaa toisesta nakokulmasta, niin naet todellisen rauhan. Rauha on asia, joka tapahtuu ihmisen sisimmassa.

Kerronpa sinulle, mita tarkoitan. Saan E-mail viesteja ihmisilta seka Israelista etta Libanonista, jotka ovat kokeneet sisaista rauhaa. No, mita luulet naissa viesteissa olevan? "Kiitos. Kiitos siita, mita olet nayttanyt sisimmastamme." He olivat pommitusten keskella, mutta siti keskella tuota kaikkea, he kiittivat siita rauhasta, jota tunsivat sisimmassaan.

Katsohan, se mita puhun, ei ole pelkkia sanoja. Ei minulla ole mitaan uutta kerrottavana. Kaikki mita sanon, tiedat jo. Sinun sydamesi, olemuksesi, sisimpasi on toistanut samaa kerta toisensa jalkeen. "Koe rauhaa, koe tayttymysta."

Kokea tayttymysta. Kokea rauhaa. Ymmastaa. Nauttia tasta elamasta. Ala katso tata matkaa onnistumisiesi tai epaonnistumisiesi kautta - vaan arvokkaana lahjana. Silla siita on kysymys - arvokkaimmasta lahjasta, joka ihmiselle voidaan koskaan antaa. Ja nyt - tassa sinulla on se. Se on kaikkien toiveidesi tayttymys. Se on kaikki, mita olet koskaan halunnut. Ja se on kaikki, mita tulet koskaan haluamaan.

Sisallasi on paikka, missa ei ole kysymyksia, eika epailyja. Sielta loytyy kaikki selkeys ja ymmarrys. Missa elaman juhlat tapahtuvat, ja sinut on kutsuttu mukaan. Sinut on kutsuttu nauttimaan olemassa olon juhlaan. Sina - ja vain sina voit niihin osallistua. Ei kukaan muu. Ainoastaan sina voit osallistua. Ne on jarjestetty sinua varten.

Jokainen meista voi kokea rauhaa elamassamme - ei sanoin, ei kasityksin, eika ideoin , vaan ihan todella - jokaisena elamamme paivana.

Ei kyse ole uskonnosta. Usko mita uskontoa haluat.

Rauhan heijastus

2006-12-09T13:17:00.000-08:00

Jokainen haluaa rauhaa minne tahansa meneekin. Jokin aika sitten puhuin joukolle vankeja: "Haluatteko rauhaa", " Tietenkin!" Voit puhua armeijan väelle:
"Haluatteko rauhaa?" " Kyllä herra, tietenkin." Joten jokainen siis haluaa rauhaa. Sitten jatkat ja kysyt:
"Mitä rauha on?" Tässä kohtaa saat hämmästyttäviä vastauksia. Jokaisella näyttää olevan oma versio rauhasta. Jokainen katsoo asiaa aivan eri näkökulmasta.

Puhuin veljentyttäreni kanssa muutama päivä sitten ja hän sanoi: "Rakastan tuota väriä" Ja kysyin: "Rakastatko tuota väriä, vai pidätkö siitä?" Johon hän vastasi: " Mitä eroa sillä sitten on?" Johon vastasin: "Sillä on todella suuri ero. Pitäminen kertoo siitä, mitä haluat sanoa, ja voit vahvistaa sen sanomalla esimerkiksi, että pidän siitä todella paljon. Rakastaminen on interaktiivisempaa ja ilmaisee, mitä tuo väri voi sinulle tarjota."

Samalla tavalla kun on hiljaista ihmiset sanovat: " Onpa rauhallista." Ainut mitä se on, on hiljaista. Ihmiset kuvittelevat, että sodan vastakohta on rauha. Heillä on omat ideansa rauhasta.
On ihmisiä, jotka pitävät rauhana sitä, kun kuljetaan hitaasti laahustavissa vaatteissa koristautuneina kukkasin ja näytetään rauhan merkkiä käsillä. Et enää tervehdi vastaantulijaa sanomalla kädestä päivää. Ehkäpä vain kosketat toista sormella ja sanot, että rauha.
No eihän näille versioille löydy loppua.

Antakaas kun kerron teille tarinan. Oli kuningatar, jolla oli todella hieno kaulakoru. Eräänä päivänä kylvyn jälkeen hän kuivasi tukkaansa parvekkeella. Hän ripusti korunsa koukkuun. Alueella lenteli korppi, joka huomasi auringossa kimmeltelevan esineen ja nappasi sen. Lenneltyään jonkin aikaa se pudotti korun, joka jäi puunoksaan roikkumaan.

Puun alla virtasi likainen joki. Tällä välin kuningatar yritti ottaa koruaan, ja huomasi sen kadonneeksi. Hän sai valtavan raivonpuuskan. "Kuka varasti koruni?" Hän lähetti muut etsimään sitä. Mutta kukaan ei löytänyt sitä. Hän ilmoitti kuninkaalle:"Jollen heti saa koruani takaisin, lopetan syömisen." Kuningas huolestui tästä, ja lähetti armeijansa etsimään korua - kukaan ei kuitenkaan löytanyt sitä. Kuningas teki lopulta ilmoituksen:
"Se joka löytää korun, saa puolet valtakunnastani." Tästä innostuneena ihmiset alkoivat tosissaan etsiä.

Eräänä päivänä eräs kenraali näki korun likaojassa ja hyppäsi heti noutamaan sitä. Hän ei kuitenkaan löytänyt mitään. Hänen perässään tuli ministeri. Hän noudatti kenraalin esimerkkiä, koska hänkin halusi puolet valtakunnasta, ja hyppäsi likaojaan, mutta tuloksetta. Lopulta kuningaskin muiden esimerkkiä noudattaen sukelsi tuohon likaojaan, turhaan, samoin oli muillekin ennen häntä käynyt. Lopulta likaojassa möyrivät kaikki sotilaat ja kylän asukkaat löytämättä etsimäänsä.

Lopulta joku, joka omasi hieman enemmän viisautta, tuli ja kysyi:" Mitä te siellä teette? Ei koru siellä ole, vaan tuolla puussa. Hypitte heijastuksen perässä." Ja kuningas ilmoitti:" Kun kerran löysit korun niin puolet valtakuntaani on sinun." Tähän viisas mies vastasi: "En tarvitse valtakuntaasi. Pidä sinä se itse."

Miksi kerron tämän tarinan? No näinhän me myös teemme. Näemme heijastuksen rauhasta. On mukavaa, kun ei ole sotaa, mutta tämä on vain heijastus rauhasta - ei itse rauha. Rauha alkaa jokaisesta ihmisestä täällä maan päällä. Se on se kaulakoru. Kaikki muu on heijastusta.

Kun sydän tuntee täyttymystä, kun ihminen tuntee täyttymystä niin automaattisesti ihminen ei silloin koe kaksinaisuutta, ei koe kysymyksiä vaan hän kokee vastauksia. Ei monimutkaisuutta, vaan yksinkertaisuutta - sitä mitä me olemme. Siitä pidämme eniten; se meidän pitää olla. Se on perusolemuksemme. Kun koemme tasapainoa ja kun sydämemme on täynnä, olemuksemme loistaa. Ja todellinen olemuksemme on kaunis. Se on aito. Ja se on todellisen rauhan paikka. Etsimme sitä niin kaukaa, vaikka se on niin lähellä.

Kaikista epätoivoisimmissakin hetkissä on toivoa. Sellaisia olemme. On kestävyyttä, on ymmärrystä, jokaisessa ihmisessä on vahvuutta. Ja se vahvuus marssittaa meitä kohti sisäisen rauhan portteja.

Prem Rawat

Kuvat ja teksti Inspire lehdesta
www.contact-info.net

Tietoinen yritys

2006-10-30T15:33:00.000-08:00

Tänään hengitin sisään ja sain lahjaksi elämän. Tästä olen kiitollinen. Tästä olen ikuisesti kiitollinen, sillä olen elossa tänään.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Kun koen tuon kiitollisuuden, kun olen tietoinen siitä, sen ei tarvitse merkitä enempää. Kun lapsesi oli vauva, kun hän antoi sinulle tuon valloittavan lapsen hymyn, tarvitsiko sen merkitä mitään?
Sillä hetkellä kaikki, mitä sinun tarvitsi tehdä, oli hymyillä takaisin, ja siinä oli kaikki. Enkä usko, että maan päällä olisi riittävästi paperia kirjoittaaksesi, mitä se merkitsi.

Kierrettyäni ympäri maailmaa ja tavattuani lukemattomia ihmisiä olen oppinut tästä olemassaolosta, että on olemassa laulu, joka on kirjoitettu, mutta sitä ei ole koskaan laulettu. On olemassa sinfonia, joka on sävelletty, mutta sitä ei ole koskaan soitettu. On runokokoelma, joka on kirjoitettu, mutta sitä ei ole koskaan esitetty. Ja jokainen meistä kantaa mukanaan tuota laulua, tuota runoa, tuota sinfoniaa.

Jokaiseen elämäsi hetkeen liittyy paljon enemmän. Kysymys kuuluukin, että kuinka paljon siitä otat mukaasi joka päivä? Riittääko se tyydyttämään nälkäsi?

On olemassa monenlaista nälkää. Jotkut haluavat menestyä paremmin. Tietenkään mikään ei kykene tyydyttämään sellaista nälkää, vaikka mitä saavuttaisit. Mutta tunnistatko sen, jonka voit tyydyttää? Sen mikä on todellinen - ei jonkun toisen määritelmä. Se on kaikista tärkein.

Kun aloin ymmärtää tämän, jotain uskomatonta tapahtui. Kun koet täyttymystä, jotain uskomatonta tapahtuu - automaattisesti. Ihmiset kuluttavat suunnattomia summia yrittäessään saada sen tapahtumaan, mutta joskus kaikki tämä yritys ja kaikki maailman rahat ovat turhaa eivätkä riitä siihen, että saavuttamme haluamamme. Sitten jotain tapahtuu ja aikaansaa uskomattomia asioita.

Se on täyttymys. Joskus sattumalta havaitset tuntevasi täyttymystä. Ja kun koet täyttymystä, olet onnellinen. Ja kun tulet onnelliseksi, yks'kaks muutut ystävälliseksi. Sietokykysi kiipeää pilviin. Voisiko olla, että ystävällisyys on automaattista sinussa, että hellyys on toinen luonteesi, että arvostat rauhaa, että pidät rakkaudesta, että toivot toiselle ihmiselle hyvää, vaikka et edes tunne häntä. Kaikki vain siksi, että tunsit hetkellisesti täyttymystä. Mikäli tämä on totta niin on olemassa mahdollisuus rauhalle. Ehkäpä rauhaa ei olekaan niin mahdotonta saavuttaa.

Ystävällisyys itseäsi kohtaan, ystävällisyys toista ihmistä kohtaan - ystävällisyys. Sen sijaan että on paljon hälyä, musiikki alkaa soida, musiikki - mikä on niin suloista, ja jokainen hetki alkaa täyttyä kiitollisuudella.

Elämisen pitäisi olla kaunista joka ikinen hetki. Minulla tämä prosessi on meneillään. Minun tulee tehdä tietoinen yritys. Jokaisena päivänä minun täytyy voida kääntyä sisään päin ja löytää sieltä todellisuuteni. Kyse on elämän elämisestä avonaisin silmin - tunteella. Ensimmäisen kerran elämässäsi tanssit laulun tahtiin, laulun, joka kumpuaa sisimmästäsi. Et vain ajatele olevasi elossa, vaan itse asiassa tunnet olevasi elossa joka ikinen päivä. Tämä on mahdollisuutemme.

Rauha on asetettu ihmisille tavoitteeksi jo ajat sitten. Se on vain yksi unelmistamme, jota emme ole kyenneet saavuttamaan. Olemme käyneet kuussa. Nyt todellinen haasteemme on rauha. Rauha alkaa jokaisesta ihmisestä.

Rakastan rauhaa. Olen löytänyt rauhan elämässäni. Olen kiitollinen, että näin on. Haluan myös sinun löytävän rauhan elämässäsi. Ja niille, jotka ovat löytäneet rauhan, haluan, että he voivat nauttia siitä jokaisena päivänä. Mikäli minä kykenen kokemaan sitä, niin myös sinä. Se on mahdollista. Ei kyse ole unesta eikä filosofiasta eikä ideasta. Puhun lähteestä, jossa voit tyydyttää janosi. Puhun valtamerestä ja sanon:" Tule, ui, hyppää. Tunne virkistyväsi joka päivä. Ei ainoastaan yhden kerran. Vaan joka päivä."

Prem Ravat

kuvat ja teksti Inspire lehdesta

www.inspire.contact.info.net

Mistä löydän selkeyden

2006-10-08T10:56:00.000-07:00

"Miksi haluamme tuntea totuuden? Koska se on osa olemustamme. Ei ainoastaan, koska se on osa olemustamme, vaan koska on olemassa myös valhe. Ja haluamme varmistua, ettemme seuraa valhetta vaan totuutta. Joten on siis kaksi kysymystä. Mikä on valhe? Ja mikä on totuus? Mistä löydät vastauksen? Ulkopuoleltasi? Ei. Et sitä sieltä löydä. Ei se siellä ole. Se löytyy ainoastaan sisimmästäsi. Sillä sydämesi, tuo yksinkertainen paikka, paikka, mistä löytyy kiitollisuuden lähde, on oikea osoite.

Mistä löytyy kiitollisuuden lähde, on paikka, mistä selkeys pulppuaa. Selkeys. Ei joukko selityksiä. Ja jokaisessa ihmissydämessä Jumala asustaa."

Maharaji

kuva ja teksti innerlink tv

www.innerlink.typepad.com

Mitä mahdollisuuksia

2006-10-06T11:40:00.000-07:00

" Sinulle on annettu uskomaton työkalu, jolla kykenet näkemään taivaan maan päällä. Tämä olemassaolo. Tämä elämä. Ja tämä ihana aika. Olla. Olla elossa. Ja mitä sinä haluat? Uskomattominta on, että käsissäsi on jokainen työkalu. Mikäli haluat elää epätietoisuudessa, tämäkin mahdollisuus sinulla on. Ja mikäli haluat olla hereillä, mikäli haluat tuntea tietoisuuden, niin tämäkin mahdollisuus sinulla on olemassa. Siitä juuri TIEDOSSA on kyse."

kuva ja teksti Innerlink.tv:stä

www.innerlink.typepad.com

Sydämen todellisuus

2006-10-06T11:25:00.000-07:00

"Olemme elossa, mutta teeskentelemme, ettemme ole olemassa. Realiteetti on olemassa. Sydämen reaaliteetti. Se oli olemassa, kun olit lapsi ja jatkaa olemassaoloaan siihen asti, kunnes kuolet. Halu tuntea täyttymystä. Halu tuntea riemua, halu tuntea rauhaa, eivät ole sinullekkaan vieraita. Tuo on todellinen kotisi. Tuo on ainut asia, jonka tunnistat päiväsi päätteeksi."

kuvat ja teksti innerlink.tv

www.innerlink.typepad.com

Aurinko on noussut, päivä valjennut , aamunkoitto on käsillä

2006-09-25T01:02:00.000-07:00

"Oma suosikkini olemisen riemusta on vertaus pieneen lapseen. Hänen on vaikea odottaa, jotta saisi nousta ylös. Hänelle on täyttä kidutusta odottaa, maata vielä paikallaan, kääntyillä ja vääntyillä. Ja sitten: "Minun täytyy jo saada nousta. Olen nukkunut jo. Aurinko on jo noussut. Päivä on jo tullut . On jo aamu. Olen ihan valmis."
"Valmis - mihin? Ei mitään suunitelmia? Kuinka silloin voisi olla valmis? Et ole suunitellut päivääsi. Sinulla ei ole ohjelmaa päiväksi. Tulet tylsistymään - todella."
Väärin. Ei hetkeäkään tylsyyttä. Valmiina lähtöön - ohjelmitta, sillä on olemassa vain yksi ohjelma. Ja siinä ohjelmassa on ensimmäisenä "Pidä hauskaa. Nauti." Tuo tunne. Ei niin, että vanhemmat ravistelisivat lastaan, "Hei paras nousta. Elämä on täällä." Ei. Tarkoitan, että muistan sen. Muistan maaneeni ja katselleeni ulos, tiedäthän. Se oli paremminkin " Hei laskekaa minut jo ulos. Haluan mennä jo ulos. Haluan nähdä aamunkoiton, haluan nähdä taivaan. Se on melkein kuin etten ole koskaan nähnyt sitä, haluan nähdä sen taas. Haluan nähdä taivaan sinen." Unohdin, miltä aamunkoitto näytti. Halusin nähdä sen. Halusin koskettaa sitä. Olla riittävän utelias ja haluta koskettaa sitä.
"Olen nähnyt tämän niin monessa lapsessa. Valmiina. Valmiina tarrautumaan elämän hetkeen."

Maharaji
käännös ja kuva innerlink.tv
www.innerlink.typepad.com

Vertaansa vailla oleva

2006-09-25T00:54:00.000-07:00

"En kykene vertaamaan sitä aamunkoittoon, en auringon nousuun, en voi verrata sitä syttyneeseen tähteen,
sillä kun vedän uudelleen ilmaa keuhkoihini,
on tuo kokemnus niin tuore,
niin vertaansa vailla oleva.
Juuri se on mahdollisuuteni."

Maharaji

kuva ja teksti inerlink.tv:stä
www.innerlink.typepad.com

Hyväksy

2006-09-21T01:32:00.000-07:00

"Hyväksy tämä elämän lahja, tämä hengissä olemisen lahja, tämä tietoisuuden lahja, tämä ymmärryksen lahja, tämä selkeyden lahja, tämä hyvänolon lahja. Et voi ostaa niitä. Ne täytyy saada. Et kykene niitä ostamaan.

Ei ole kauppaa, jossa myytäisiin hyvääoloa. Ei ole kauppaa, missä myytäisiin selkeyttä. Sillä ne annetaan. Lahjoina. Vapaasti. Ei ole kauppaa, missä myytäisiin "Osta seuraava hengitys täältä" sillä, mikäli sellainenkauppa olisi, olisi sen edessä pitkä jono. Pitkä. Kaikki potilaat sairaaloista, joilla olisi vaikeuksia hengittää jonottaisivat siellä .... niin ja minä myös , minäkin olisin siellä jonossa, erityisesti ollessani täällä Quitossa.... 3 km korkeudessa.

Ei sellaista paikkaa ole. Tämän saat - ilmaiseksi. Ainut mitä sinun tulee tehdä, on tehdä jotain."

Prem Rawat

Käännös ja kuvat inerlink. TV
http://www.innerlink.typepad.com

Inspira Buenos Airesissa

2006-09-19T04:27:00.000-07:00

Inspira - pieni kaupan julkisivu - Buenos Airesin trendikkäällä kauppapaikalla. Ihmiset tulevat tänne katsomaan Maharajin videoituja puheita. Paikan ilmapiiri on ystävällinen ja kepeä. Paikka on oleilualueen ja nettikahvilan tapainen tila, missä jokaisella on käytössään korkeatasoinen nettiyhteys kuulokkeineen ja monitoreineen.

Ihmiset tulevat tänne katsomaan Avaimia (the Keys) tai muita ilmaisia videoita. Heillä on myös mahdollisuus ostaa mukaansa DVD:eitä.

Minulle on kerrottu, että viikonloppuisin paikalla on ihan jonoksi asti ihmisiä. Järjestäjät ovat joutuneet rajoittamaan katseluajan yhdeksi tunniksi henkilöä kohden. Inspiralla onkin tarkoituksena lisätä yhdeksän katseluasemaa, jotta ihmisten kiinnostus Maharajin viestiä kohtaan näinä kiireisinä aikoina kyetään tyydyttämään.

Buenos Airesissa 60 000 ihmistä seuraa säännöllisesti Maharajia kaapeli TV:stä. Joukko ihmisiä, jotka ovat katsoneet Maharajia televisiosta, ovat sattumalta löytäneet Inspiran. Monet näistä innostuneista ihmisistä tutustuvatkin nyt Tietoon Avainten avulla.

Michaelin artikkelin käännös

Innerlink.tv

www.innerlink.typepad.com

Olemuksemme

2006-09-11T06:54:00.000-07:00

Puhun helposta asiasta - puhun sinusta. Useimmat meistä ajattelevat itsestään - siitä, mitä olemme täällä tekemässä - varsin mutkikkaalla tavalla. Pursuamme ideoita. Mikäli kuitenkin alat oivaltaa olemustasi sitä, mitä todella olet, saattavat asiat helpottua.

Niin helppoa kuin se onkin, saattaa silti olla terveellistä havainnoida sitä, mikä olemuksemme todella on. Kun olet onnellinen, kun olet tyytyväinen, muutut itseasiassa ihan ystävälliseksi ihmiseksi? Miksi näin on? Annat anteeksi. Vaikka joku törkeästi kiilaa eteesi liikenteessä, ei se hetkauta sinua. Kun taas et koe tyytyväisyyttä, olet turhautunut, annas olla, kun joku silloin törmää eteesi, ilmoitat torvella välittömästi mielipiteesi.

Tyytyväisyys, rauhallisuus, ilo, hyvä olo - kokiessamme näitä, toimimme ja reagoimme asioihin eri tavalla. Kuinka puhumme, kuinka reagoimme, miten todellisuudessa suhtaudumme ongelmiimme, ne muuttuvat täysin. Lapsemme saattaa tulla luoksemme ja pyytää: " Äiti, isi - anna rahaa? Haluan ostaa jätskin." " Tässä, ole hyvä. Ja osta samalla minullekkin." Lopputulos, on aivan erilainen: Asiat luistavat hienosti. Aurinko tuntuu paistavan, vaikka ulkona sataisi. Ruoka palaa keittössä pohjaan. " No väliäkö tuolla, mennään vaikka pitsalle ja pidetään vähän hauskaa!"

Vaan kun asiat eivät ole sisimmässä hyvin, mikä tahansa pikkujuttu suistaa kaiken raiteiltaan. Mikäli olet hitusenkaan kanssani yhtä mieltä niin minkä asian kanssa sinun tulisi yrittää työskennellä? Mitä sinun tulisi yrittää tehdä elämässäsi? Huomatkaa, painotan sanaa yrittää. Tehdä yritystä, tuntea tyytyväisyyttä - hyvää oloa elämässään.

Idea rauhasta ei syntynyt eilen. Tämä päämäärä on asetettu aikoja sitten. Sivilisaatiot ovat ylpeitä saavutuksistaan, mutta tätä päämäärää - vaikka se on aikoja sitten jo asetettu koko ihmiskunnalle - ei olla vielä saavutettu. Kuussa käynti on jo saavutettu. Rauhan saavutusta on ylenkatsottu.

Kuka keksikin idean " Maailman Rauha" teki asialle karhunpalveluksen - ottamalla meiltä vastuun pois ja siirtämällä sen maailmalle - tuolle myyttiselle maailmalle. Rauha on jokaisen yksilön vastuulla. Tuota henkilökohtaista rauhaa tulee etsiä, löytää, saavuttaa tämän elämän aikana. Tämä tulee saada aikaiseksi.

Missä tuo hyväolo piileksii? Sisimmässäsi. Mitä etsit , se löytyy sisimmästäsi. Ihmiset kuluttavat omaisuuksia yrittäessään muuttaa käytöstään, vaikka se on varsin helppoa. Ole onnellinen, ja käytöksesi muuttuu sen myötä. Lopputulos? Positiivinen.

Ei sinua ole muottiin valettu. Mutta joku - jokin, loi kaikki nämä ihmiset, etkä löydä kahta samanlaista - et edes kaksosista. Tuo on niin yksilöllistä - muokata jokainen yksilöllinen ihminen - ja niin suurella huolella. Antaa joka päivä tuon hengityksen tulla - niin uskomaton määrä yksityiskohtia. Antaa joka päivä sydämen laulaa laulun, mikä ei koskaan toistu - ja on silti aina sama.

Miten siitä voi alkaa kiittää? Miten voi alkaa tuntea, tuon ihmeen elämässään? Miten alkaa juhlia, tuollaista kauneutta? Ja vastaus kaikkeen tuohon: Katso sisällesi. Kuuntele. Kuuntele pelotonta kaipuutasi. Kuuntele sen suloisuutta. Herkkyyttä. Kuinka vahva ja peräänantamaton se onkaan.

On ainoastaan yksi elämä - useita päiviä, mutta yksi elämä. Nauti sydämesi kyllyydestä - jokaisesta päivästäsi. Se on arvokkainta, mitä on olemassa. Jokainen hengenveto joka sinulla on - et voi niitä ostaa, vaihtokaupata, antaa kellekkään. Ne ovat vain sinun.

Prem Rawat
www.contact-info.net

Rakasta sisintäsi

2006-08-23T07:37:00.000-07:00

Ajoin alueella, jolla kasvoi mangopuita, palmuja sekä havupuita. Aloin leikitellä ajatuksella entäpä, jos joku muuttaisi mangopuun palmun näköiseksi, muuttuisiko näin ollen puun luonne? Tuottaisiko se näin ollen taateleita? Ei. Voit kyllä muuttaa sen muotoa, mutta et sen sisintä.

Kuitenkin itse tunnumme uskovan, että mikäli muutamme ulkokuortamme, muutumme myös sisältämme. Laitamme itseemme nimilappunja: olen isä, äiti, poika, lääkäri, lakimies. Mutta kuka sitten todella olemme?

Toisaalta tuntuu kuin meillä olisi potentiaalia siirtää vuoria, matkustaa kuuhun ja takaisin, rakentaa valtaisia kaupunkeja. Pyrimme myös muuttamaan luontoa. Vaikuttaa, että tiedämme niin paljon niin monesta asiasta. Mutta mitä tulee meihin itseemme, omaan olemukseemme, olemme täysin tietämättömiä. Kuka oikein olen?

Herätän näitä kysymyksiä, sillä hämmästyttävää kyllä, vastaus on varsin mukava. Kun tutustumme omaan todelliseen minäämme, löydämme sieltä rauhaa ja ymmärrystä. Löydämme sieltä todellista rakkautta.

Tiedätkö, mihin tahansa menetkin, mitä tahansa teetkin, sisimmässäsi on niin rakkautta kuin vihaakin? Sieltä löytyy tuska ja myös riemu. Älä elä sellaisen harhan vallassa, että rakkaus löytyisi jostain muualta. Ei - se löytyy sisimmästäsi.

Meillä on katalysaattoreita, jotka herättävät tänään rakkautta ja huomenna vihaa. Ja kun tunnet tuskaa niin riemu on varsin lähellä. Kun olet eksyksissä, perille löytyminen on lähellä. Kun kärsit, vapautus tästä kärsimyksestä on lähempänä kuin uskotkaan. Ja tässä maailmassa etsimämme on aina sisimmässämme - ei siellä, missä kuvittelemme vaan sisimmässämme.

Oletko etsinyt sitä, mikä on aina sisimmässäsi? Olet etsinyt ulkopuoleltasi, mutta oletko etsinyt sisimmästäsi? Tämän vuoksi viestini on varsin erilainen, kaikki muut osoittavat ulospäin, ja minä osoitan sisimpääsi. Sanon, mitä tarvitset, sinulla jo on se.

Ihmiset etsivät ihmeellisiä yllätysratkaisuja. Meillä on nopeita kulkuvälineitä, parempia kommunikointivälineitä, suuria taloja, mutta meiltä puuttuu silti rauha. Rauhankaipuu on ollut olemassa yhtä kauan kuin ihminenkin. Rauhaa emme ole vielä saavuttaneet. Se on löydyttävä. Poikkeuksetta, selityksettä. On tullut aika lopettaa selitykset.

Täältä rauha alkaa (osoittaa sisälleen). Ei se löydy suurista rakennuksista, paremmista hallituksista. Rauhattomuus löytyy sinusta ja myös rauha kumpuaa sisimmästäsi, ja jokaisesta ihmisestä tämän maan päällä. Ei palmut tarvitse rauhaa eikä valaatkaan tarvitse rauhaa, ei Pohjoisnapa tarvitse rauhaa, ei päiväntasaaja tarvitse rauhaa. Me - ihmiset - me tarvitsemme rauhaa.

Etsi. Mitä sitten tarvitsetkin, mutta löydä rauha elämääsi. Tämä jos mikä on tärkeää. Jollet löydä rauhaa muualta, tule luokseni. Voin auttaa sinua. Ihan vaan ihminen toiselle, yksi toisensa jälkeen, menen ihmisten luo ja sanon: "Jos kaipaat tätä, tässä se on."

Ymmärrä todellinen sisimpäsi. Ymmärrä, mistä tässä elämässä on kyse. Ymmärrä, mitä olet saanut, sillä se on loistavaa. Rakastu elämään, tällä tarkoitan, että koe elämässäsi hyvyys.

Mikäli haluat kokea rakkautta, aloita rakastumalla jokaiseen hengenvetoon. Rakastu ymmärrykseen, selkeyteen, todelliseen vilpittömyyteen. Nämä ovat elämäsi enkeleitä. Kun kaikki ympärilläsi on pimeää, he tulevat - valaisten kaiken selkeydellään. Sekunti selkeyttä hälventää kaiken pimeyden. Älä yritä poistaa pimeyttä - ei se niin toimi. Sinun tulee vain tehdä tilaa valolle. Rakastua elämään. Rakastua siihen, mikä on sisimmässäsi.

Prem Rawat

kuvat ja teksti Inspire lehdestä

www.contact-info.net

Mitä tahansa siihen tarvitaan

2006-07-30T23:57:00.000-07:00

Antakaas kun aloitan pienellä tarinalla. Olipa kerran leijona joka eräänä aamuna oli hyvin iloinen, todella iloinen. Kun se tuli ulos luolastaan, se törmäsi heti pieneen pupuun. Leijona meni pupun luo ja kysyi: "Kuka on viidakon valtias?" Ja pupu peloissaan vastasi: " Sinä."

Tämä sai leijonan röyhistelemään rintaansa. Matkatessaan iloisena eteenpäin leijona tapasi peuran ja meni sen luo kysymään: "Kuka onkaan viidakon valtias?" Johon peura vastasi peloissaan " Sinä tietysti."

Nyt leijona tunsi olonsa todella, todella iloiseksi. Hän oli kuningas. Näin matkaten leijona tapasi elefantin, jolta kysyi: "Elefantti, kuka onkaan viidakon valtias?" Tähän elefantti vastasi kierittämällä leijonaa kärsällään maassa niin kauan että leijona meni tajuttomaksi. Sitten elefantti jatkoi matkaansa. Leijona katsoi elefantin perään ja tokaisi, "Älä nyt noin hermostu, jollet tiedä vastausta!"

Joskus hyväksymme toisten mielipiteet ja unohdamme yksinkertaisesti itsemme. En puhu saavutuksistasi, en tekemisistäsi enkä toiveistasi, unelmistasi enkä ideoistasi - vaan sinusta, lahjasta joka tuli maailmaan.

Ei ole mikään ihme, että Sokrates sanoi "Tunne itsesi." Tiedä kuka olet. Ymmärrä kuka olet - todellinen luonteesi. Ymmärrä, että ellet tunne rauhaa, et voi sitä muillekkaan jakaa. Mikäli haluat tyydyttää toisen janon niin vähintä, mitä sinulla tulee olla, on vettä. Rauhan vesi virtaa sisimmässäsi. Ymmärryksen tyyneys virtaa lävitsesi - elämäsi.

Kaikkea sitä, mitä yrität ymmärtää, lisää siihen vielä tämä: oman itsesi ymmärtäminen. Kaikkea sitä, mitä yrität toteuttaa, lisää siihen vielä tämän toteuttaminen. Kaikkia ihmisiä, joita haluat auttaa, lisää joukkoon vielä yksi - itsesi. Sinun tarvitsee tuntea täyttymystä, tapahtuipa ympärilläsi mitä vain. Sinun tarvitsee tuntea itsesi kokonaiseksi. Aivan, olet oman olemassaolosi peruspilari. Mikäli sinulta puuttuu tuo perusaskel niin kaikki muutkin askeleet puuttuvat.

Ei se ole mahdotonta. Ei se ole ihmeellistä. Ei se ole outoa. Eikä edes itsekästä. Saadun lahjan avaaminen ei ole itsekästä. Mikäli teen jotain toisten kustannuksella, se on itsekästä. Mikäli selkääni kutittaa ja rapsutan sitä ( en siis toisten kustannuksella), se ei ole itsekästä. Lahja on annettu, ja se lahja olet sinä. Elämä on annettu, ja se tapahtuu koko ajan. Ymmärryksesi on olemassa, kaipuusi on olemassa, rauhan idea on käsillä.

Esitän sinulle kutsun katsoa sisällesi tietääksesi, mistä tässä olemassaolosta on oikein kysymys. Henkilö, joka sanoi, että tunne itsesi, ei keksinyt sitä tehdäkseen elämäsi monimutkaisemmaksi. Oli jotain, jokin ongelma ratkaistavaksi. Ihmiskunta kohtaa monia, monia haasteita, ja yksi suurimmista haasteista on löytää rauha jokaisen ihmisen sisimmästä. Tuo on ollut mahtava haaste. Ihmiset sanovat: "Rauha ei ole mahdollinen." Mutta henkilökohtainen rauha - rauha, joka on sisimmässäsi, on varsin mahdollinen, ja on ollut siellä aina ja siksi on tuo sanonta: "Tunne itsesi."

Se alkaa yksinkertaisimmalla ymmärryksellä kuuntelemalla yksinkertaista viestiä. Kysymys ei ole velvollisuuksistasi, vaan mahdollisuudesta kokea täyttymystä. Halusta.

Muistutan ihmisille, ettei etsimäsi ole ulkona - vaan sisimmässäsi. Siellä se on aina ollut ja tulee aina olemaan. Mikäli päätät olla löytämättä sitä, on se silti sisimmässäsi. Aina. Vastaukset tulevat sisältäsi, eivät ulkoa. Todellinen saavutuksen tunne tulee täältä sisimmässäsi eikä mistään muualla. Ole se, mikä olet.

Tunne täyttymystä joka päivä niin voit välittää sitä muillekin. Tunne täyttymystä joka päivä niin voit tehdä velvollisuutesi hyvin. Mutta kaikki tämä alkaa sisältäsi. Mistä puhun, se sinulla on, halusitpa sitten löytää sen tai et. Etsi, mikäli sinun täytyy. Tee, mitä tahansa se vaatii, jotta löydät itsesi ja tunnet täyttymystä, jotta voit palvella ja palvella hyvin. Tunne täyttymystä. Ole onnellinen. Yhden elämän ajan. Kaltaisiasi on ainoastaan yksi tässä maailmassa. Olet ainutlaatuinen. Loista sitä ainutlaatuisuutta.

Prem Rawat

käännös ja kuvat Inspire lehdestä

www.contact-info.net

Missä rauha on?

2006-07-28T01:24:00.000-07:00

Viestini ei ole se, mitä tässä maailmassa voisit tehdä. Viestini ei ole läheisistäsi, maailman politiikasta tai taloudesta. Viestini koskee sinua - vain sinua. Sinä olet unohtunut tässä maailmassa. Olet unohtanut itsesi. Kuljen ympäri maailmaa muistuttamassa ihmisille heistä itsestään - sinusta, jolle on annettu mahdollisuus elää.

Meidän tulee ymmärtää elämässämme se, mitä meille on annettu. Arvostelemme elämäämme saamiemme ongelmien määrällä ja pyydämme, että ota pois ongelmamme. Emme koskaan kiitä siitä, mitä olemme saaneet. Jos ymmärtäisimme, mitä olemme saaneet, ymmärtäisimme myös ongelmiemme olevan vähäpätöisiä. Ne tulevat ja menevät. Ne tulevat kuten hyttyset eikä sinun tarvitse muuta kuin antaa niiden mennä. Tätä emme ymmärrä ja siksi taistelemme. Taistelemme ollaksemme vapaita.

Ei minun tarvitse taistella tunnistaakseni vapauteni. Sisimmässäni - sinun sisimmässäsi on valo, niin kirkas, ettei sinun koskaan enään tarvitse olla pimeässä. Ja tuo sisimpäsi on muuttumaton.

Missä on vapaus? Sisimmässäsi. Missä on ilo? Sekin on sisimmässäsi. Ihmiset haluavat istuttaa muistopuita, istuttaa puita, jotta he muistaisivat siihen liittyvän iloisen muiston. Mutta ilo on uusi jokaisena päivänä, se on ikäänkuin kumpuava lähde, joka saa voimansa ihmisestä itsestään. Sinä olet tuo lähde. Tuosta lähteestä pulppuaa selkeys. Selkeys, ilo, helppous ovat enkeleitä sisälläsi. Nämä ovat seuralaisiasi, mutta et tiedä sitä.

Sinua ei ole koskaan esitelty sisimmässäsi olevalle selkeydelle, helppoudelle tai kauneudelle. Ja kun tämä tapahtuu, elämäsi alkaa eikä lopu. Ymmärrät, ettei sinun tarvitse tuntea sekaannusta. Ymmärrät, ettei sinun tarvitse tuntea surua. Ymmärrät, ettei sinun tarvitse epäillä.

On olemassa tila. Sinä olet tuossa tilassa. Elät. Ja sitten on aika, jolloin et. Ongelmasi ovat ohi. Kukaan ei enään häiritse sinua. Et enää ole olemassa, häirittävänä. Ihmiset tulevat ja kertovat kauniita asioita sinusta - viimeinkin. Vaan et kykene kuulemaan niitä. Sinä päivänä sinulla ei enään ole setiä, tätejä eikä veljiä. Kaikki tuo - mennyttä.

Kun ihmiset kuulevat tuon, he huolestuvat, mutta viisas havahtuu huomaamaan, kuinka arvokasta on olla hengissä. Ei sinun tulisi murehtia vaan olla kiitollinen tästä elämästä.

Sisäinen täyttymys on olemassa. Ei se mihinkään häviä. Ainut mitä sinun tulee tehdä, on kääntyä sisäänpäin.

Ei sinun tarvitse elämässäsi vaeltaa. Ei sinun tarvitse kulkea ympäriinsä epävarmana. Ei sinun tarvitse ihmetellä: " Mistä tulin? Mihin olen menossa? Mitä teen täällä?" Tämän ihmetyksen tulisi muuuttua tietämiseksi. Sinun tulisi tietää. Tietää missä olet. Tietää, mitä sinulle on annettu. Tietää totuus itsestäsi.

En ole täällä muuttamassa uskontoasi. Seuraa mitä uskontoa haluat. En ole opettamassa muitakaan asioita. En esimerkiksi ole opettamassa sinua lentämään. Olen opettamassa sinua tunnistamaan todellisen minäsi. Siinä kaikki.

Prem Rawat

käännös ja kuvat Inspire lehdestä

www.contact-info.net

Tietäminen on tunne

2006-07-03T04:22:00.000-07:00

Ehkäpä tiedän - älä paina tuota nappulaa, vaan tätä. Jos joku sitten sanoo "Ei, ei, ei, älä paina sitä nappulaa, vaan tätä." Ensimmäinen kysymykseni tulee olemaan " Kuka niin sanoi?"

Mikäli vastaat, että tiedon antoi vanhempi testilentäjä. Hyväksyisin sen. OK.

Luotettavuus. Jokainen haluaa olla luotettava. Löytääksemme luotettavuuden meidän tulee tietää, mikä on luotettavaa. Kuka sanoi ja mitä? Milloin se sanottiin? Kuka tuon kirjan kirjoitti? Meille se edustaa luotettavuutta.

Mutta ehkäpä pysähdymme hetkeksi miettimään, että mikä on totta , ei siksi, että olemme kuulleet jonkun sanovan niin vaan siksi, että tunnemme - tunnemme. Tuo vasta on luotettavaa.

Jos sinulta kysytään: "Nukuitko hyvin?" Tiedät sen. Tiedät. Eikä tietäminen tarvitse mitään selitystä. Joten kysymys siis on, mitä sinä tiedät? Ei siitä, mitä olet kuullut? Ei siitä, mitä olet lukenut? Vaan mitä sinä tiedät?

Matkustaessani joudun yöpymään usein hotelleissa. Ensimmäiseksi kun astun huoneeseen, menen istumaan vuoteen laidalle. Hotellissa on esitteitä. Niissä saatetaan kehua hotellia - tämä on tosi hieno hotelli. Eivät ne minua vakuuta. Istun ja kokeilen vuodetta. Onko se mukava? En istu siinä huvikseni. Ihan vaan muutaman sekunnin ja sitten tiedän. Minä tiedän kokemuksesta.

Mitä tiedät elämästäsi? Olemassaolostasi? Tämä ei olekaan mikään helppo tehtävä. Yritäpä erottaa toisistaan se, mitä tiedät ja mitä olet kuullut tai lukenut. Onko tämä jotain mitä tiedän? Uskon niin? Kuka tämän minulle kertoi?

Mitä olet etsimässä? Et tunne minua. Et etsinyt minua. Mutta katselet minua. Katselet - etsit.

kuvat ja teksti interlink.tv

Leijona, joka kuvitteli olevansa lammas

2006-06-27T01:19:00.000-07:00

Puhun yksinkertaisesta asiasta, puhun elämästä. Elämästä on useille ihmisille tullut tosi monimutkaista. Olemme kaikki hukkua määritelmiimme. Kun meiltä kysytään yksinkertaisesti sitä, että kuka olet, et usko, miten monimutkaisia vastauksia siihen saamme.

Puhuin jonkin aikaa sitten jossain, ja siellä oli tämä uskomaton sanonta "Palvele muita ennen itseäsi".
Vastasin siihen :
"Mutta ellei ole itseä, mitä silloin palvelet? Pitää olla itse. Juuri tuotahan Sokrateskin kehotti, että tunne itsesi. Mutta mitä sitten tarkoittaa tuo itsensä tunteminen? "

Minulla on tähän pieni yksinkertainen tarina, jota isälläni oli tapana kertoa. Eräänä päivänä maanviljelijä käyskenteli metsässä. Hän löysi pienen leijonanpennun, joka ilmiselvästi oli eksyksissä. Hän nosti sen syliinsä ja otti mukaansa. Hän laittoi sen kotonaan lampaiden kanssa tarhaan. Aika kului, ja pentu kasvoi ja voimistui. Se leikki ja laidunti lampaiden seurassa. Ja tämä oli kaikki, mitä se tiesi.

Eräänä päivänä lampaiden laiduntaessa tuli iso leijona metsästä. Lampaat säikähtivät tätä ja ryntäsivät ympäriinsä kauhuissaan. Näin teki myös tuo leijonanpentu. Leijona meni pennun luokse, joka ei enään ollut mikään pienikokoinen, ja sanoi hänelle:
"Miksi minua pelkäät?"
Pentu vastasi:
" Olen pelkkä lammaspahainen, jonka syöt suihisi!"
Tähän leijona vastasi :
"Et sinä mikään lammas ole. Tule kanssani niin näytän sinulle."
Hän vei pennun lammen rannalle ja sanoi, että katso itse. Pentu katsoi ja hämmästyi.
"En olekaan lammas, vaan sinun kaltaisesi!"
"Aivan. Olet kaltaiseni. Nyt voit lopettaa tuon määkimisen ja äännellä kuten kunnon leijona."
Silloin pikku leijona alkoi ärjyä kuin leijona. Ja pikku leijona kiitti leijonaa, johon leijona vastasi:
" Ainut mitä tein, oli se, että näytin sinulle, kuka todella olet. Jo ennen kuin astuin viidakosta näköpiiriisi, olit leijona, sillä sitä sinä todella olet."

Me myös unohdamme tässä maailmassa, kuka todella olemme. Kykysi tuntea riemua on ainutlaatuinen. Tämä on olemuksesi - se mitä todella olet. Sinä hyljeksit kärsimystä ja tunnet vetovoimaa riemua, iloa kohtaan. Joten löydä elämässäsi ilo, joka ei lopu, riemu, jota et voi jättää taaksesi, riemu, jota kannat mukanasi mihin tahansa menetkin.

Jos sinulla on vene ja haluat kiinnittää sen laituriin, kiinnitä se paikkaan, joka ei ajelehdi. Tämän takia ihmiset kuljettavat ankkuria mukanaan. Mikä sitten on sellainen, joka ei ajelehdi? Löytääksesi vastauksen tähän sinun on tunnettava todellinen itsesi, se itsesi, joka ei ajelehdi. Ajatuksissaan tuo leijonanpentu oli lammas, mutta kun hän näki todellisuuden, hän ymmärsi, ettei ollutkaan lammas.

Todellisuutesi on yksinkertainen. Halu tuntea täyttymystä on aina ollut sisimmässäsi. Halu olla tyytyväinen on aina ollut olemassa. Ei se ole mitään uutta. Ja tuo halu tulee olemaan siellä loppuun asti. Se oli siellä alussa ja tulee olemaan siellä loppuun asti. Tuo halu kokea rauhaa ei muutu. Jano kokea täyttymystä ei muutu. Ankkuroidu tuohon todellisuuteen niin et ajelehdi. Ankkuroidu kauneuteen, joka on sisimmässäsi etkä silloin ajelehdi. Kaikki muu muuttuu kuten on aina tehnyt ja kuten tulee aina tekemään.

Kaikki muuttuu paitsi sinä. Sinussa on jotain, joka ei muutu. Löydä tuo muuttumaton. Ja sido tämä elämäsi laiva siihen niin voit rentoutua.

Prem Rawat

käännös ja kuvat Inspire lehdestä

www.contact-info.net

Sydämen uutisia

2006-06-25T00:39:00.000-07:00

"Minkä kaltainen tämä elämä on? Eivät ne kultahiput, joita et ottanut mukaasi, tee sinusta rikasta, vaan ne, jotka poimit. Etkä hyödy hetkistä, jotka hukkasit, vaan niistä, jotka osasit käyttää hyväksesi.

Joka päivä tutkailemme asioita, joita emme omista. Ei elämässä ole kyse hukatuista vaan hyödynnetyistä mahdollisuuksista. Maalaus ei synny maalaamattomista siveltimen vedoista, vaan niistä, jotka maalattiin. Kuvassa ei ole kyse aiheista, joita kuvassa ei näy vaan niistä, jotka heijastuivat filmille, kun linssi oli auki. Ja meillä kyse ei ole menneisyyteen hävinneistä päivistä vaan niistä, jotka tulevat ja jotka kykenemme ottamaan mukaamme.

Mikäli vain kykenet ymmärtämään tämän: mitä sinulla on, se merkitsee, että koko katsantokantasi elämään muuttuu. Silloin elämästäsi tulee lahja, joka perustuu siihen mitä sinulla on, eikä siihen mitä sinulla ei ole.

Ennustukseni on, että tulossa on uskomattomia aikoja. Todella uskomattomia. Tarkoitukseni on valmistella sinut niihin - parhaani mukaan. Mikäli on totta, että se, mitä sinulla on - merkitsee, eikä se mitä sinulla ei ole. Silloin sinun on oltava valmiina, kun nuo ajat tulevat, jotta voit ne säilöä itsellesi.

Mitä nuo hyvät päivät ovat? Ovatko ne toiveidesi täyttymyksiä? Eipä tietenkään.

Kun täyttymys tulee, se pohjaa johonkin todelliseen! Se on enemmän kuin hurjimmatkin unelmamme. Joskus se on herkkää kuin kaukainen huilun soitto. Kuuntelemme sitä. Se koskettaa johonkin sisimmässämme, ja tunnemme täyttymystä. Joskus se on suurta kuin maailma itse ja joskus taas pientä kuin kevyin tuulen mukana keikkuva pölyhiukkanen. Ei kyse ole siitä, mitä se on vaan siitä, mitä se tuo mukanaan. Ja juuri tuo on tulossa sinua kohti. Jaa, että kuinka voin sen tietää - siitä, että se on tullut aikaisemminkin. Ja se tulee uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Joten ole valmiina."

Prem Rawat

käännös Inspire lehdestä
www.contact-info.net

Loppumaton rauhan kaivos

2006-06-24T01:25:00.000-07:00

On jotain, mitä meillä kaikilla on runsaasti, vaan silti se ei riitä. No, mikä se on? Aika. Olemme saaneet sitä runsaasti, vaan silti haluamme sitä lisää. Jokainen teeskentelee, ettei aika riitä, ja silti sitä tulee lisää kaiken aikaa. Kaikki aika, jonka saamme, on meidän, mutta emme saa säilyttää sitä. Sitä tulee ja menee, ja ainut mikä meille jää on se ,mitä olemme tehneet tuolla ajalla.

Mitä meidän siis tulisi tehdä tuolla ajalla? Olemme sellaisia "Tekijäolentoja" että, unohdamme tiettyjä perusasioita. Olemme ajautuneet tekemään niin paljon. Paljon siitä, mitä kuvittelemme meidän täytyvän tehdä, ei tule meistä itsestämme, vaan toisilta. Kerrankin olisi mukava tuntea, että mitä me todella haluaisimme tehdä, ja että se tarve tulisi sisimmästämme eikä maailmasta ulkopuoleltamme.

On toinenkin tarve, joku joka liikuttaa ja innostaa jokaista ihmistä. Se on kaipuu kokea täyttymystä - ei ajatuksena, ei mielikuvissa, vaan ihan todella. Rauha - tila, jokaei sisällä sekaannusta, paikka, joka ei ammenna voimaansa huomisesta vaan tästä hetkestä, jossa läsnäolon arvo on todellinen ja jossa poissaoloa ei tunneta. Että on olemassa ymmärrys siitä, mitä merkitsee olla elossa. Mikä lahja tuo onkaan.

Mikä ihmisessä sitten on niin ihmeellistä? On sanottu, että hän on oviaukko tietämiseen ja kuinka hän voi kiinnittyä rauhan kokemukseen - paikkaan, joka on jokaisen sisimmässä. Eikä kyse ole hyvästä tai pahasta, voittamisesta tai häviämisestä. Eikä kyse ole ongelmien ratkaisusta, sillä joka kerta, kun ratkaiset ongelman toinen tulee sen tilalle. Vaan sen lahjan tuntemisesta, jonka olemme jokainen saaneet.

Olemme uneksineet todella, todella pitkään - uskomatonta, loistavaa unta, joka kehoittaa kokemaan rauhaa. Ei pelkoa, epäilyä, tuskaa, ei surua, tai sekaannusta, vaan selkeyttä. Tuntemaan ymmärrystä, riemua, olemaan todellisuudessa. Todellinen todellisuus on tunne.

Mikä on sinun todellisuutesi? Todellisuutesi on, että olet olemassa, ja eräänä päivänä et enään ole. Ei siinä ole kyse suunnitelmistasi. On vain yksi peli, jota voit pelata, ja kyse on pelistä tuntea täyttymystä. Siitä on kyse. Kun heräät ja sydämesi on täynnä kiitollisuutta, kun heräät ja koet rauhaa, tiedät olevasi voitolla. Milloin tahansa tunnet tuon, olet voittanut.

Älysi ei voi esittää tuota kysymystä. Se täytyy tulla sydämestäsi. Rauha on palkkio. Riemu on palkkio. Elämä täynnä täyttymystä. Tuo on hienoin palkkio, korkein kunnianosoitus.

Rauhankaipuu on aina jaloa, sillä sille ei ole loppua. Se on jokaisen ihmisen todellinen voitto. Ei kyse ole kaikista niistä erämaista, jotka kykenet ylittämään, tai vuorista, joille pystyt kiipeämään. On kyse tunteesta, sisäisen avaruuden ihailusta. Tuo on elämää, ei kaikki se, jota voit tehdä elämän aikana.

Tunne, äärimmäisin tunne. Kun kaivat äärettömässä kaivoksessa, sillä ei ole merkitystä, paljonko olet jo kaivanut. Ainut mitä voit tehdä, on vain jatkaa kaivamista, kaivamista. Kunnes te enään kykene.

Tunne rauhaa joka päivä elämässäsi. Tunne kiitollisuutta jokaisena elämäsi päivänä. Kun koet tuon täyttymyksen niin silloin vasta elät. Näin yksinkertaista se on.

Prem Rawat

käännös ja kuvat Inspire lehdestä
www.contact-info.net

Säästäen parhaan viimeiseksi

2006-06-06T06:42:00.000-07:00

Muistutan ihmisiä siitä, mitä he jo tietävät, sitä minä teen. Ja jos ajattelet asiaa, niin laitamme syrjään juuri ne asiat, jotka jo tiedämme. On uskomatonta, että säästämme elämässämme kaiken hyvän viimeiseksi. Kuka keksikään tuon ajatuksen?

Ei elämä ole tuollaista. Se on kaunis matka, joka tapahtuu joka päivä. Se kutsuu sinua luokseen. Se haluaa sinun osallistuvan siihen, ei sen ulkopuolelle - aktiivisesti hyväksyvän jokaisen lahjan, jonka se tiellesi asettaa joka hetki. Arvostelematta sitä hyväksi tai pahaksi, oikeaksi tai vääräksi.

Vaikeuksia kohdatessamme unohdamme tärkeimmän. Mahdollisuuden kokea rauhaa - säästänkö sen viimeiseksi? Jos niin teen, minun tulisi muuttaa suunnitelmiani. Minun tarvitsee kokea rauhaa jokaisena elämäni päivänä.

Kuljen ympäri maailmaa, kerron ihmisille rauhan mahdollisuudesta, ja olen ymmärtänyt yhden seikan: ihmiset eivät edes tiedä, mistä on kysymys. Ei rauha ole mikään abstrakti käsitys. Rauha on tunne, rauha on todellinen. Ei ole kyse sinisestä kukasta vaan tunteesta sisimmässäsi.

Elämäsi, hengityksesi, olemassaolosi on hienoa. Olet ne saanut. Älä koskaan ala epäillä tämän lahjan antajaa. Miksiköhän minä sain tämän hengenvedon, mitähän tämän takana oikein on, miksi minä? Motiivi oli pelkästään ystävällisyys. Ystävällisyys.

Olemme unohtaneet, mitä ystävällisyys on. Joku korjaa rikkimenneen renkaamme, ja kutsumme sitä ystävällisyydeksi. No olisimme kyenneet siihen itsekin. Ystävällisyys on jotain kaunista. Ystävällisyyttä harrastetaan jokaisena päivänä, jolloin hengität, jolloin elämäsi avautuu sinulle. Kuulu. Ole. Ole olemassa. Ymmärrä. Ihaile. Täyty kiitollisuudella. Mikäli sinun tulee täyttyä jostain - ja useimmat meistä täyttyvät jostain - täyty kiitollisuudesta, ymmärryksestä, sillä se vie sinua pitkälle. Se vie sinua pitkälle kohti jotain kaunista.

Tiedät rauhan olevan kaunista, mutta nyt on itseasiassa tullut aika tuntea tuota rauhaa elämässäsi. On kyse meistä - tämän maapallon ihmisistä. Tarvitsemme rauhaa.

Sydämemme inspiroi meitä, kuljettaa kohti rauhaa, selkeyttä, ymmärrystä elämässämme. Sydämemme on lapsuudesta alkaen kehoittanut meitä onnellisuuteen, tyytyväisyyteen, täyttymykseen, pitänyt niitä meille tärkeinä asioina. Jotenkin me sitten teorioinemme olemme sanoneet, että rauha, onnellisuus ovat todella tärkeitä, säästetään ne viimeiseksi.

Ole kiltti äläkä tee näin. Aloita elämässäsi yksinkertaisesti ymmärtämällä. Tämä on aikasi alkaa ymmärtää, oivaltaa, että ainut mitä koskaan olet halunut, sinulla on jo se. Sinulla on sisimmässäsi vapaus.

Mitä minä sitten voin sinulle tarjota, kun sisimmässäsi on jo kaikki. Peilin. Mitä minä voisin antaa hänelle, joka on todella kaunis. Peilin, jotta he voivat nähdä, mitä minä näen joka päivä.

Prem Rawat

käännös ja kuvat inspire lehdestä

www.contact-info.net

Hengityksen rytmi

2006-06-03T07:06:00.000-07:00

Intiassa on kaunis sanonta, ettei äärettömyys ole keskustelun aihe. Voit vain tuntea sen, kokea sen ja sitä kautta ymmärtää sen. Koko maailma haluaa puhua äärettömyydestä, jumalasta ja siitä mitä elämä on. Vaan et voi puhua elämästä. Elämä tulee tuntea. Tunnetko olevasi elossa?

Kun sanon näin ihmiset kertovat: "Totta kai olen elossa , tämän - tämän ja tämän vuoksi." Mutta nuo eivät ole asioita, jotka saavat sinut tuntemaan olevasi hengissä.

Sinulle on annettu mahdollisuus olla elossa. Sinussa sykkii hengityksen rytmi. Sinussa on tietoisuus, mahdollisuus olla tietoinen. Kykenet muistamaan, kykenet myös unohtamaan. Sinussa on hyvyys, sinussa on pahuus. Sinussa on oikeamielisyys, ja sinussa on vääryys.

Sinulla on kaikki mahdollisuudet. Mitään ei ole rajattu. Mitä haluat? Vastauksen tulee tulla sydämestäsi, siitä ainoasta vilpittömästä paikasta sisimmässäsi, joka kutsuu sinua luokseen.

Ihminen taistelee epätietoisuudessa, sillä hän elää epävarmuudessa. Hänellä ei ole varmuutta huomisesta. Kun ihminen ei ole varma jostain, kaksi asiaa on mahdollista tapahtua: Joko hän hyväksyy tuon ja sanoo "Tulen tekemään asialle jotain, tai - kuten useimmat ihmiset - hän keksii tarinan huomisesta. Ja keksittyään tuon tarinan, hän tulee tekemään kaikkensa uskoakseen siihen. Mutta se on vain tarina. Ja tarinet eivät poista epävarmuutta.

Tieto - ymmärrys - nuo ovat ainoat asiat, jotka kykenevät poistamaan epävarmuuden tästä elämästä, jotta voin toivottaa huomisen tervetulleeksi. Ei sitä, mitä huominen tuo mukanaan vaan sen, mikä huominen on. Olemassaolo on uskomaton ihme. Kaipuuni - todellisin haluni on kokea olevani elossa, tuntea tämä olemassaolo. Haluan huumaantua tästä ihmeestä. Haluan todistaa sen olemassaolon.

Siinä on todella kysymys vapauden tuntemisesta sisimmässä - ymmärtämisen vapauden. Oletko vapaa ymmärtämään, vai oletko toisten ihmisten ideoiden orjuuttama, mikä estää sinua ymmärtämästä mitään muuta? Sillä ellet ole vapaa ymmärtämään, et ole todella vapaa.

Oletko vapaa? Oletko osa tarua, tarinaa, jota ei ole? Vai oletko osa tarinaa ajastasi, elämästäsi, missä mikään ei rajoita arvostustasi?

Jokainen hetki elämässäsi on ainutlaatuinen. Niitä ei ole kahta samanlaista. Ei koskaan. Tämä on elämän tiedettä; se, että aloitat arvostamaan jokaista hetkeäsi. Jotta sydämesi on niin avoin, ymmärryksesi niin kaunis, ja kaipuusi arvostukseen niin täydellinen, että kun hetki tulee, näet sen juuri sellaisena kuin se on.

Levätä perustavimmalla tavalla. Tulla todella kotiin eikä fantasiaan. Tuntea elävänsä, ei siksi, että joku antoi sinulle luvan, vaan siksi, että tunnet itse eläväsi. Et lainaa kenenkään muun ymmärrystä,vaan se on omasi. Ei ole kyse sanoista. Murrat sanojen muurin ja menet todellisuuteen.

Ei sinussa ole kyse tarinasta. Olet elossa. Kuuntele elämän rytmiä ja tanssi sen kanssa. Innostu siitä, että olet tänään elossa. Sisimmässäsi ymmärrä. Olemassaolon idea on katsoa tätä kaunista Luojan luomaa taideteosta, jota sinuksi kutsutaan - kauniisti. Vasta kun tämä alkaa tapahtua elämässäsi, voit sanoa olevasi elossa.

Vasta kun ihmiset löytävät tämän todellisuuden sisimmästään, he löytävät riemun. Eikä kyse ole fantasiasta vaan todellisuudesta. Ja tämä todellisuus on taruakin ihmeellisempi.

Prem Rawat

käännös ja kuvat Inspire lehdestä
www.contact-info.net

Elämänkudos

2006-05-26T00:15:00.000-07:00

Jokin aika sitten menin hautajaisiin. Kun katselin hautakiviä "Tässä lepää ..." minun oli pysähdyttävä. Ei siinä ole vain hautakivi, siinä on koko historia. Siinä on ollut elävä ihminen. Hänelle on tapahtunut hyviä asioita, hänelle on tapahtunut huonoja asioita. Oli sekavia päiviä ja ihania päiviä. Oli päiviä, jolloin kaikki meni hänen suunnitelmiensa mukaan ja niitä, jolloin mikään ei toiminut. Hän matkasi elämässään eteenpäin.

Mikä tuon hautakiven ja minun ero on? Olenko enemmän kuin hautakivi nimineen, päivämäärineen ja pienine muistokirjoituksineen? Eikö elämä ole tuota enempää?

Eikö olekin olemassa olo, joka ulottuu kaiken tuon yläpuolelle? Kaiken hyvän ja pahan, kaiken oikean ja väärän - kaiken tuomitsemisen? Eikö olekin olemassa ystävällisyys? Että tämä on erityinen hetki - olla elossa? Kuinka paljon tunnistan tätä hetkeä? Mistä olen huolissani tänään? Kaikista asioista, mitä tapahtuu? Olenko vähimmässäkään määrin kiinnostunut hienointakin hiusta hienommasta asiasta - mitä ei voi mitata paksuuden, pituuden tai leveyden mitoilla - mikä kuitenkin erottaa minut tuosta hautakivestä? Tiedätkö mikä tuo on? On kyse hengityksestäsi. Siinä on tuo ero.

Et voi ottaa siitä kuvaa, maalata sitä, tehdä siitä patsasta. Et voi antaa, ostaa, myydä tai vaihtaa sitä. Silti sen merkitys on, että olet olemassa. Kun se tulee olet Herra Se-ja-se, Rouva Se-ja-se, Neiti Se-ja-se, Tohtori Se-ja-se, Kapteeni Se-ja-se, Professori Se-ja-se. Ja koska se tulee, kykenet ymmärtämään, kysymään, järkeilemään, havannoimaan ja oppimaan. Kaikki kiitos tämän hengityksen.

Ihmiset sanovat"Olen äiti, Olen isä". Olet ihminen. Emme näe ihmisiä. näemme kaikkea muuta. Puhun läsnäolosta, kauneudesta, mikä on sisimmässäsi, minkä vuoksi sinulla on kaikki ja mitä ilman sinulla ei ole mitään. Se on todellista. Se on yksinkertaista.

On osanen, mitä ilman menettäisimme koko elämämme kudoksen. Osanen, joka tanssii jokaisen sydämessä. Siitä osasesta puhun. Todellisuudesta. Kauneudesta. Riemusta. Todellisesta rauhasta - ei jonkin poissaolosta, vaan läsnäolosta. Se on mahdollista - jopa keskellä sotaa. Rauha, jota ei voida häiritä. Se on todellista rauhaa. Ja sitä, mitä ei voida otta sinulta pois, se on todellista vapautta.

Aloita tunnistamalla tämä yksinkertaisimmalla tavalla - käänny sisäänpäin. Ei ideasta käsin, vaan ymmärryksestä. Ei mittaamalla vaa'alla "tuota minulla ei ole" vaan ymmärtämällä mitä minulla jo on. Se mitä sinulla sisimmässäsi on, on jo kaikki. Ja tarkoitan todella kaikki. Ja se on kanssasi loppuun asti.

Minulle tämä on mahdollisuuteni. Tämä on aikani, mahdollisuuteni, koska olen elossa. Matkani jatkuu ja opin. Rakastan oppimista. Rakastan ymmärtämistä. Olen kiitollinen päivistäni. Tämä on etuoikeuteni, riemuni, kunniani, muistuttaa ihmisille - mennä ympäri maailmaa ja kertoa ihmiselle tästä rauhan mahdollisuudesta.

Prem Rawat

kuvat inspire lehdestä ja käännös artikkelista ko lehdessä ,http://www.contact-info.net