Se on kaikki suhteellista
Ihmiset puhuvat "Itämaisesta ajattelusta" ja "Läntisestä ajattelusta". Miksi jaamme maailmaa? Maapallo on pyöreä ja se pyörii ympäri ja ympäri.
Puhun universaalista asiasta! Totta on, että olemme kaikki ihmisiä. Olemme rakentaneet nämä kuoret ympärillemme, mutta ne eivät ole todellisia. Ei ole Itää eikä Länttä. Älä tutki ainoastaan kasvoja ja ihonväriä. Erilaiset kasvomme ovat, kuin kukkia puutarhassa. Mikäli ne olisivat kaikki samanvärisiä, olisi tilanne varsin yksitoikkoinen. Kaikki eri värit - pinkit, vihreät, punaiset, keltaiset ja ruskeat - kaikki nämä tekevät puutarhasta kauniin.
Me vain katsomme kasvoja ja sanomme "olet erilainen". On ihmisiä, jotka rakastavat Itää ja vihaavat Länttä tai sitten rakastavat Länttä ja vihaavat Itää. Tilanne vain suurenee ja suurenee vaikka sen pitäisi vähentyä ja vähentyä. Voimme kaikki auttaa toisiamme. Uskonnon, uskomustemme tai ajatustemme ei pitäisi erottaa meitä. Mikäli haluamme noudattaa traditioita niin meidän tulisi kyetä tekemään niin. Mitä kaikki tarvitsemme ja haluamme on hieman liikkumatilaa.
En henkilökohtaisesti pidä jakamisista. Ihmiset ovat ihmisiä - ihan jokainen. Olemme ihmisiä - me emme ole Kiinalaisia tai USA:laisia vaan Luojan luomia. Meidän tulisi olla ylpeitä siitä, että olemme elossa, että olemme ihmisiä. Meidät tulisi kouluttaa sietämään toisiamme paremmin. Sillä elämmehän kaikki samalla planeetalla. Tiedäthän, mikäli asut saman katon alla muiden kanssa, tulee sinun kyetä tulemaan toimeen heidän kanssaan. No mutta mehän asumme samassa talossa. Sitä kutsutaan Maa Planeetaksi. Täällä se on. Ja se on todella vain yksi kappale.
Mikäli et pidä talostasi, voit muuttaa pois. Mutta mihin muuttaisit Maapallolta? Marssiinko vai? Kiehuisit ja paleltuisit, paistuisit ja paleltuisit - kuten TV ateria. Tässä talossa kuitenkin kaikki asumme. Sen sijaan voisimme tehdä siitä siedettävämmän. Kun sataa, olipa se sitten erämaassa, Intiassa tai Afrikassa, kyse on samasta sateesta, joka saa kukat kukkimaan ihan samalla tavalla. Emme ole niin erilaisia. Päivän päätteeksi, emme todellakaan ole. Ja se, mitä olemme ei todellakaan ole mitään pahaa vaan hyvää. Todella hyvää.
Joku, jonka luona vierailin, niin hänellä oli stikkeri jääkaapin ovessa, jossa luki "Hymyile", ja kysymykseeni , miksi, he vastasivat "On mukava tulla muistutetuksi". Mukavaa, että joku muistuttaa meitä hymyilemään? Sinähän olet ihminen. Sitähän sinä teet. Kun asiat luistavat hienosti, niin teet sitä automaattisesti. Et silloin tarvitse muistutusta. Hymyilet luonnostasi. Kun sisälläsi kaikki on hyvin, hymy tulee luonnostaan.
Jotkut haluavat ympärivuotisen puutarhan, silloin he hankkivat keino nurmen, keino kukkia, keino puita saadakseen puutarhansa. Sitten he sanovat " Katso puutarhaani! Se on hieno, eikö vain? Se näyttää tältä ympäri vuoden, eikä minun tarvitse edes leikata nurmea." Ni-in, mutta missä ovat perhoset, missä mehiläiset? Missä on kukkien tuoksu? Puutarhasi saattaa näyttää hienolta, vaan ei se ole todella puutarha. Haluatko puutarhasi näyttävän hienolta, vaikkei se ole todellinen?
Ole todellinen - itseäsi varten. Älä elä epätodellista fantasiaa. Olet täällä turhan lyhyen ajan, jotta vain esität. Mikäli haluat lentää, niin lennä todella. Siksi, että voit tehdä niin. Ei sinun tarvitse esittää. Se ei kanna kovinkaan pitkälle. Etkä ole täällä kuitenkaan niin pitkään.
Monet nuoret ajattelevat elämänsä kestävän ja kestävän kovinkin pitkään. Kysy sellaiselta, joka on elänyt jo jonkin aikaa, kuinka nopeasti se on mennyt. Se on kaikki suhteellista. Muistatko, kun olit nuori? Istuit autossa vanhempiesi kanssa, ja 15 minuuttia tuntui kovin pitkältä ajalta. Nyt sanot, " Olemme jo perillä." Se on kaikki suhteellista.
Alat pikkuhiljaa arvostaa aikaa, kun sitä on jäljellä vähemmän ja vähemmän. Tuo ei ole kovinkaan viisasta. Ymmärrä ajan arvo nyt. Paras tapa arvostaa sitä, on tuntea täyttymystä niin paljon, kuin voit. Näin olet valloittanut ajan. Silloin olet ymmärtänyt sen, mitä sinulle on annettu - uskomattomin elämän lahja.
Prem Rawat
Inspire lehdestä

0 Comments:
Post a Comment
<< Home